Harkkajakson puoliväli!

Nonii, onpa taas vähä blogin päivittäminen jääny. Mutta en oo jaksanu alkaa tappelee tän koneen kanssa koska tää meidän wifi yhteys nyt on mitä on... välillä toimii ja välillä ei.

Mutta siis kehitystä on tapahtunu, muuten täällä arki rullaa aikalailla samalla kaavalla :) ite oon huomannu että oon paljon rennompi asiakkaiden suhteen (puhun siis paljon parempaa enkkua, se rupee tulemaan luonnollisemmin ja ääntäminenkin on nätimpää), oon saanu olla iltavuoroja yksin hotellilla, joka mun mielestä kuulostaa siltä että muhun luotetaan. Lähettelen jonkin verran jo sähköpostejakin ja saan tehdä asiakkaiden saapumisenki yksin! :)

Käytiin tossa vähän yli viikko sit Italian yöelämässä, ja voin kertoo että oli vähän eri meininki kun siellä Suomessa :D eihän täällä tunneta mittasuhteita alkoholin suhteen, sitä laitetaan niin paljon kun lasiin mahtuu ja väriks pikkasen jotain limsaa tms! Oli sitä kyllä hyvä känni päällä parin juoman jälkeen, ei siinä mitää :D

Eipä tässä mitään sen ihmeitä ole tapahtunu :) Peetu oli täällä viime viikolla neljä päivää ja se tulee tänään takas suomeen. Jotenkin tuntuu tosi haikeelta kun kaikki lähtee jo takas kotiin ja mä jään tänne :DD

Mutta siis tosi kiva asia on vielä se, että Niina tuli tänne pari viikkoo sit tohon lähelle olevaan yritykseen. Kiva kun vieressä on tuki ja turva ja tietysti seuraa :)

Laiska bloggaaja on taas maisemissa.. :D

-Emmi

Ei mulla muuta, mutta...

Ihan oikeesti.... miten kaikki asiat, mitä oikeesti voi tapahtua, tapahtuu samana päivänä. Hotskan keittiössä tiskikone temppuili, jääpalakone ei toiminu, mulla särki päätä, Robertallakin särki päätä, mulla pänni ihan kaikki ja siis kaikki oli vaan yhtä sekametelisoppaa !! Ei hemmetti tällasia päiviä enää kiitos !

Ja sit huono mieli jäi siitä, kun mulle sanotaan vähä siihen sävyyn että "kyllähän sun nyt pitäis jo osata" kun en osaa vastata sähköposteihin. En oo sitä päässy kertaakaan tekemään, pari kertaa kattonu vierestä kun työkaverit tekee. En mä halua tehä mitään sellasta mistä en oo täysin varma teenkö sitä oikein. Oon ollu suunnilleen kuukauden päivät täällä töissä..

Ehkä nyt kunnon yöunet ja seuraavan päivän aamulenkki tekee kaikesta helpompaa :)

-Emmi

Yks sana: ÄITI

Pakko kertoa tästä valtavasta mielen huojennuksesta ! Oon vähä pelänny sitä miten pitkään täällä. Kuitenkin ensimmäinen matka yhtään mihinkään kauemmas ja suoraan 3kk poissa. Täytyy myös se ymmärtää. Nyt oon saanu pari viikkoa käsitellä sitä että oon täällä ja en tajuakaa miten äkkiä oonki jo kotona. Okei ei se vielä ole tuntunu siltä kun oon miettiny ja pohtinu asiaa. Nyt täytyy vaan nauttia ja antaa mennä täysillä, tällasta tilaisuutta ei varmana ihan heti vastaan tule,

Mutta nyt kun puhuin äidin kanssa puhelimessa tajusin sen että miten älyttömän hieno kokemus tää on mulle. Harvoin pääsee näin nuorena lähtemään ulkomaille toteuttamaan unelmiaan ja olla siellä pidemmän aikaa. Oon tehny tän eteen ihan hitosti töitä että oon päässy lähtee tänne. Niin nyt oikeesti mulla on mhadollisuus toteuttaa itteeni työn ohessa ja ennen kaikkea laajentamaan työkokemusta. Ehkä se pelko purkautuu helpoiten silloin kun on väsyny ja miettii kaikkia asioita liikaa. Mulla on mahdollisuus melkein mihin vaan, kuhan uskallan vaan antaa luottamukseni siihen että kaikki menee hyvin. Ja että kaikki on kunnossa kun oon kotiin, niin että mikään ei olis muuttunukaan. Tää on sentään vaan 3kk eikä koko loppuelämän kestävä juttu :)

Nyt mulla on mahdollisuus nauttia siitä että mulla on kaikki asiat vihdoin hyvin myös täällä Toscanassa. Kiitos myös teille kaikille kavereille jotka ootte jaksanu tsempata mua kun oon ollu allapäin. Mutta nyt viimesen niitin tälle huojentuneelle ololle anto äiti <3 on ne äidit vaan ihmeellisiä kun ne saa sut uskomaan itseesi ja siihen että pystyy mihin vaan ! :)

-Emmi

Elossa ollaan 14 päivää myöhemmin !

Kaks viikkoo menny nopeemmin kun osasin odottaa. Oon kokenu kaikkea kivaa jo tässä vaheessa: käyny shoppailemassa, käyny ulkokylpylässä missä on kalkkikivipojat ja tietysti uudet työjutut. Tottakai vie enemmän aikaa puhua ja ymmärtää asiat englanniks kun en oikein sitä hyvinkää osaa. Tuntuu että voisin nukkua kellon ympäri jatkuvasti. Ehkä se on myös tämä helle mikä uuvuttaa, sillä tällä hetkellä täällä on ollu koko viikon yli 30 astetta ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ! Ei sillä ettenkö tykkäis muttavälillä on vaan haastava tehdä töitä kun on niin tuskallisen kuuma.... :(

On ilonen siitä, että oon saanu näin älyttömän mahdollisuuden päästä tänne mutta kyllä sitä kaipaa Suomen turvallista kotiympäristöö, kaikkia kavereita ja tuttuja asioita. Jotenki täällä oon tajunnu miten tärkeitä ne pienetki asiat on Suomessa merkittäviä vaikka ne sillon ei ehkä tuntunukaa oikeestaa miltään.
Oon osannu ottaa sen asenteen että selviän tästä kyllä, mutta jotenki vielä pelottaa se että meneekö nää loput 12 viikkoo yhtä nopeesti kun nää ensimmäiset kaks viikkoo...? Ja jotenki pelottaa se että entä jos rupeen tuntee oloni yksinäiseks täällä? Koska en tiiä mitään kauheempaa asiaa kun yksinäisyys...

Mutta lisävoimaa tähän antaa tatuointi jonka kävin ottamassa eilen ! <3 tää raamatun pätkä on mulle merkityksellinen siksi, koska joskus sillon rippikoulussa meille jaettiin raamatun pätkiä jotka luettiin iltahartaudessa ja tää osu mulle. Siitä lähtien oon uskaltanu luottaa että selviän isommistaki elämän haasteita, ne kasvattaa vaan omaa luonnetta ! Teksti on käännetty italiaks muistuttamaan tätä reissua koska tää on tähän mennessä uskaliainta mitä oon elämässäni tehny (toinen on taas tää tatuointi :D) ja se menee suomeks näin "Hän antaa enkeleilleen käskyn suojella sinua, minne ikinä menetkin." PS 91:11

-Emmi

Arrividerci Suomi ja sillee !

Noniin nyt kun on saanu työharjoittelu paikkaanki netin niin pääsee vähän päivittelemään :) eli siis lähdin Italiaan viime tortsaina, olin Peetun kanssa Roomassa neljä päivää. Eilen tulin tänne Toscanaan.

Rooman reissu oli ihana <3 kaikki se kulttuuri ja nähtävyydet, lämpimät kelit sekä hyvä ruoka ja viini. Mutta ennen kaikkea sai nähdä oman rakkaan kuukauden eron jälkeen. Miten ihanaa oli nähdä rakas lentokentällä vastassa vaikka hämäs että on hotellilla !! Sydän hakkas iha sikana ja tärisin hullusti.. :')) <3 Käytiin kauheen monessa paikassa ja suurimmaks osaks liikuttiin kävellen. Sillo näki ja koki paljon enemmän ! Kuvia laitan kännykän kautta tänne sit :) Facestakin löytyy kaikki kuvat !!

Nyt kun saapu tänne Toscanaan, jotenkin tajusin sen nyt että miten paljon energiaa vie ajatella kaikki asiat englanniks ja kaikki se toiminta ja palvelu tehdään englanniks. Ei muuten mitään, mutta mun englanti on oikeesti surkeeta ja se pistää vähän ahistamaan. Muutenkin on jotenki ahistava olla, toivon että tää vaihe menis ohi ja kaikki rupeis sujumaan. Koska muuten tulee elämäni pisimmät 3kk... :/ synttäreiden jälkeen sit takas kotiin..huhhuh kun se tuntuu niin kaukaiselta.....

Täällä on kuitenkin ihanat ihmiset jotka ymmärtää sen että työskentely eri kielellä on hankalaa ennenkun tottuu puhumaan muulla kuin omalla äidinkielellään. Joutuuhan nää selittämään mulle kaiken enkuks ! Se helpottaa oloa että on mukavat ihmiset. En vaan uskalla mennä kertomaan että mua ahistaa tai jotain, pitävät varmaan outona or something..

Mutta täällä ollaan ja lisää tekstiä tulee ajan mittaan !

Arrividerci ! <3

-Emmi

Odottavan aika on pitkä

Noniin kokeillaampas tätä säännöllistä kirjoittamista uudelleen...

Jotenkin tää blogin kirjoittaminen on jääny. Tiiän ei voi aina syyttää kiirettä, että ei kerkee tai että on väsyny tms mutta ei sitä vaan aina jaksa. Oon halunnu keskittyä tärkeimpiin asioihin nyt viime aikoina.

Kuten siihen että sain viettää viimeset hetket Peetun kanssa ennen kun harkkaleskeys alkoi. Peetu lähti viikko sitten Italiaan ja voin keroo että se päivä oli yks kamalimmista pitkään aikaan kun vein Peetua Helsinki-Vantaan lentoasemalle.. Herättiin viikko sitten ti-ke välisenä yönä klo 02.30 ja lähettiin klo 04 ajamaan. Onneksi Sanna lähti mun kaveriksi, en olis pystyny lähtee yksin. 

En pystyny edes kattomaan Peetua kun päästiin saattoalueelle, kyyneleet vaan valu. Se päivä vaan tuli liian äkkiä! Kaikista kamalinta oli tulla yksin kotiin ja nukkua yksin..

Käytiin sit Sannan siskon luona, Ikeassa ja Jumbossa :) Sai vähän muuta ajateltavaa rankan aamun jälkeen <3 olin vaa tosi hiljanen, enkä osannu oikeen pitää ajatuksia koossa.

Oon saanu onneksi ihan hyvin vuoroja töihin, jotta kaikki päivät ei mene vaan kotona. Päivät menee töissä paljon nopeemmin. Oon nähny myös kavereita ja tänään lähen koulun likkaporukalla mökille yhdeks yöks :) saunomaan ja tekemään hyvää ruokaa. Ja tietysti tekemään muita tyttöjen juttuja ;)

Täytyy vaan jaksaa pysyä positiivisena sen suhteen että kohta mäki lähen Italiaan (apua eihän siihenkään ole kuin 3 viikkoo....) ja nään Peetua Roomassa jossa ollaan muutama yö, kunnes sitten munkin harkkajakso alkaa :) ja muutenkin että kyllä se aika nopeesti menee kunhan mäki pääsen tutuista maisemista pois !

Haikeilla mielin ollaan vielä mutta kyllä tää tästä iloks muuttuu :)

Matkakuumetta ja avovaimomatskuu

Tässä on nyt menny taas aikaa että en ole päässyt kirjoittelemaan, mutta nyt on taas hetki aikaa näpytellä :)

En osaa ajatella että oon virallisesti nyt avopuoliso, se on jotenki nii muodollista :D mutta joo yhteiselo uudella asunnolla on lähteny hyvin käyntiin ja meillä on meno jatkunu samanlailla kun asuttiin erillään :) ehkä se mikä on muuttunu on se, että meistä kummastakin on tullut paljon avoimempia ja rehellisempiä ! se on vaan hyvä juttu josta saa olla ilonen :)

Yks aamu koin hirveetä tarvetta touhuta ihan kaikkee ! En tiiä onko avovaimo sana nyt kolahtanu muhun jotenkin liikaa, mut heräsin yks aamu niin teki mieli kokata sellanen ihan järkyttävän tuhti ja unelma aamupala. Niinpä sit aloin leipomaan leipää, paistamaan munakasta, pekonia ja nakkeja :D en oikeen tiiä olinko vaan nukkunu niin hyvin vai pitäiskö oikeesti huolestua...? Koska tää kaikki lähti tapahtumaan ennen klo 10 :D

Mut siis joo seuraava asia mikä rupee kuumottamaan ihan sikana, on tuleva Italian työharjottelu !! Nyt vasta jotenkin tajusin sen että lähen, koska ostin itselleni lentolipun. Tarkoituksena olis siis olla muutama päivä Roomassa ja sit  lähtee junalla kohti Toscanaa :)) 

-Emmi

New sweet home

Sori kun en ole kirjotellut hetkeen, viimeset kaks viikkoo on ollu mulle tosi rankkoja. Oli taas vaihteeks niin kamalasti kouluhommia, töitä ja piti pakata muuttoa varten :(( kyllä meinas pää hajota!!

Siinä samalla sitten jäi nettivalmennuskurssikin.. mutta päätin että alotan sen uudelleen. Mulla oli tässä samalla niin monta asiaa samaan aikaan päällä että päätin vähentää stessiä ihan sen varalta että en pala henkisesti loppuun :) huomasin tänään kun kävin treenaamassa että miten oon salitreenejä kaivannu, ei sitä vaan sillon väsymyksessä tajunnu että salillakin olis hyvä käydä kun se on niin hyvä stressin poistaja.

Mutta siis muutto meni todella hyvin, meillä oli tosi tehokas muuttotiimi meitä auttamassa :) oli Peetun porukat ja sit saatiin pari meidän luokkalaistakin mukaan auttamaan. Ei menny kun ajatus niin tavarat olikin vaihtanut osoitetta. Tykkään tästä asunnosta tosi paljon, en olis voinu kuvitellakaan että tästä tulee näin ihana!! Pientä hienosäätöö vielä on mutta ollaan kyllä saatu uskomattomalla vauhilla tää kämppä asumiskuntoon !!

Keskiviikkona olis muuten vika tentti ja sit kesälomille!! Tai no lomille ja lomille, töitä on paiskottava jotta pääsee lähtee Italiaan ;) lomalle siltä osin, että ei tarvii tentteihin lukee ja stressata koulutehtävistä !!

- Emmi

Kurssin puoliväli

Nettivalmennus kurssi on nyt puolessa väliasä, paitsi joudun käymään sitä viikon sillee pidempään kun viime viikko meni iha plörinäks. Olin niin paljon töissä ja vielä jouduin kesken vuoronki lähtee päivystykseen tosi kovan migreenikohtauksen takia :( päätin oikeestaan että huilaan sen viikon.

Mutta tuloksia on tullu siitä huolimatta pikkasen taas lisää :) lantiolta lähteny nyt 2cm ja vyötäröltä 3cm ! Hyvä tsemppi loppuun asti!!

Muuttoon on enää kaks viikkoo ja oon suunnillee puolet tavaroista laittanu laatikoihin :) voi kamala miten ihmiselle on 3 vuoden aikana kerääntyny tavaraa!! :DD en ehkä kestä...

Nyt sain sen yhteiskuvan minusta ja murusta <3

Pienessä ajassa voi tapahtua paljon

Kaks viikkoo on nyt kurssista kulunu ja on niitä tuloksiakin pikkusen tullut :) lantion seudulta lähteny 1 cm pois ja vyötäröltä/masun kohdalta (=suurin ongelmakohta) lähteny 2 cm pois! JIHUU eli kyllä se vaan toimii vaikka en ihan pilkun tarkasti ole ruokavaliota seurannut :)

Oltiin siis viikko sitten Peetun kanssa Savonlinnassa ja oli kyllä mukava viikonloppu ! Heti ensimmäisenä Peetu sano että tää on kyllä sellanen vklp jossa menee dieetit sitte ihan pieleen :D (ja niin ne kyllä menikin mutta rahkan syöntiä en jättäny pois !!)

Sitten viime perjantaina eli 28. päivä päätettiin että etitään yhteinen asunto :) ja saatiinki ihana kämppä aivan Jyväskylän keskustasta!! Tiiän että tää saattaa tulla pienenä shokkina kaikille että  muutetaan näin nopeesti yhteen, mutta meistä tää päätös tuntuu hyvältä. Miks sitä pitäis elämässä hidastella ja miettiä että tuleeko se toimimaan tai tuleeko siitä mitään..? Eihän mistään tiiä mitään, ellei asioita kokeile. Mun mielestä pitää nauttia elämästä kun siihen on mahdollisuus ja kuunnella sitä omaa sydäntä että mikä tuntuu hyvältä :) <3

Eli siis muutto uuteen kotiin tapahtuu 1.5. :) EN MALTA ODOTTAA!

- Emmi

Nettivalmennuskurssin starttaaminen ja uudenlaisia hoodeja!

Noniin eli ensimmäiset päivät nettivalmennus kurssista ovat lähteneet käyntiin. Eli alotin siis 24.03. kuusi viikkoa pitkän kurssin, jonka tarkoituksena on noudattaa tietynlaista ruokavalioo ja treeniohjelmia.

En saa julkaista näitä ohjelmia, mutta pääasiassa mulla on n. 8 treenit viikossa, josta neljä on kuntosaliohjelmia ja neljä on aerobista liikuntaa :) voin kertoo että kahen päivän jälkeen huomaa miten kroppa reagoi uudenlaiseen ruokavalioon ja treenityyliin! Kropasta on joka ikinen lihas aikalailla kipeenä ja voimat on loppu, mutta eiköhän tää tästä lähe rullaamaan kun pari ensimmäistä viikkoo totutellaan :) Laitan tähän kirjoitukseen alotuskuvat, sit laitan kuvan kun ollaan puolessa välissä ja sitten ihan kurssin välissä! Kuva on otettu aamulla unenpöpperössä että anteeks jos säikähätte :'D tuntuu vähän oudolta laittaa kuva tänne mutta päätin sen että tuloksiahan saadaan aikaan ja päätän kasvattaa itseluottamusta kuvien laittamisen suhteen !

Tällä viikolla myös lähen käymään Savonlinnassa, pääsen mun kullan mukaan käymään hänen perheen luona. Mua jännittää _IHAN SIKANA_ !!! Jotenki kaikki tällanen on aina uutta ja jännää :) eniten ehkä jännittää se, että millasen kuvan annan itestäni heille ja se että mitä musta on kerrottu. Mutta eiköhän kaikki mee hyvin, kunhan vaan oon oma itteni :)

-Emmi

StrEat Helsinki ja Gastromessut!

Tänne sitä taas tultiin nimittäin Stadin hoodeille! Tarkotuksena siis on opintomatka, jossa me JAMKn mukana olevat opiskelijat olemme tekemässä projektiopintoja StrEat Helsinki nimisessä tapahtumassa :) siinä samalla meille on maksettu liput Gastromessuille jossa käytiin eilen. Oli muuten pikkasen huippu mesta! Sehän on messutapahtuma ravintola-alan ammattilaisille, mutta en osannut kuvitellakaa että se on noin hieno. :) oli ihan sairaan hyviä ruokamaistiaisia ja me likat syötiin ittemme pahaan oloon asti :'D rakkaus ruokaan <3 

Huomenna pitäis tulla takasin Jyväskylään, mutta ennen sitä mun pitää nähä rakas ystäväni Pauliina ja hoitaa tapahtuman työvuoro :) mun vuoro on siis klo 17.15-02.15 (kiin sanottu PARTIES vuoro, eli jatko bile vuoro) ja sen aikana pitäisi blokata, pitää sali siistinä ja mitähän muuta kaikkee siinä oli :)

Kuvia työvuorosta tulee kunhan pääsen sitä tekemään !

-Emmi

Mietiskelyä omasta elämästä

Jotenkin sitä tossa äsken havahtu kun rupesin miettimään omaa elämää ja sitä tilannetta että missä mennään nyt ja sitä, missä tilanteessa olin esim puol vuotta tai vuos sitte. En olis ikinä uskonu että saisin tällasen onnen mitä mulla on nyt. Tää tilanne vetää hyvällä tavalla jopa mut hiljaseks - tosin niin että leveä hymy nousee huulille :)

Pienessä ajassa on tapahtunu siis hämmästyttävän paljon ja se onkin aluks pelottanu mua jonkin verran. Oon alottanu viime syksynä ammattikorkean opinnot ja ne on oikeesti muuttanu mun elämää paljon. Sen myötä oon uskaltanu ottaa muissakin asoissa rohkeampia päätöksiä jotka ei ole osottautu vääriksi. Nyt voin sanoa että olen uskaltanut elää ja ne asiat/päätökset on vihdoin vieny mua elämässä oikeeseen suuntaan. Tuntuu että oon taas vahvempi kun aikasemmi. Tästä on ihana jatkaa kohti kevättä ja kesää ! <3

Aikaisemmin sanoin että alottaisin Bikini Challenge nettivalmennus kurssin, mutta päätin vaihtaa sen Super Dieetti kurssiin. Idea on pääasiassa sama, kurssi on vähän lyhyempi ja (opiskelijalle merkkaa paljon myös hinta) tää on pikkasen halvempi :) sen myötä tulee paljon kuvia ja kerron fiiliksiä kurssin aikana! Jänskättää iha sikana, koska se alkaa jo vähän yli viikon päästä! :))

En olis tässä mun uskomatonta tukijoukkoa, joka on jaksanu tukee mua ja jotka on auttanu mua hädän hetkellä <3 saan olla onnellinen siitä että mulla on tämänlaisia ihmisiä ympärillä ! Toivottavasti he tunnistavat itsensä tätä lukiessaan, etenkin se oma kulta :) <3

En osaa kännykällä tätä tekstiä muokata, joten lisäilen aamulla kuvat ja laitan tekstin kuntoon :))

-Emmi

Hevostelua

Nyt huomasin että jotain pieniä muutoksia on tapahtunut! Kävin äidin luona pitkästä aikaa kahvilla ja heti ensimmäisenä kun menin sisääm, hän sanoi että olen laihtunut. Ehkä sitä vaan itse tuijottaa liikaa itteensä peilistä eikä eroa huomaa. Puntarissa laihtuminen ei näy, mutta tavoitteena onkin kiinteytyminen ja se on siis toteutunut ;) JES tästä ei vois enää iloisempi olla!

Mutta kuitenkin päätin, että säästän rahaa ja starttaan huhtikuussa alkavan Bikini Challenge nettivalmennuskurssin. Kurssi kestää sen 10 viikkoa, kerkeen ottaa hyvän vauhdin ennen kun lähden harjoitteluun :) Täytyy nyt vaan saada rahat kasaan ennen kurssin alkua!!

Parisuhde-elämä sen kuin rullaa sulavasti eteenpäin. Kaikki tuntuu vaan niin hyvältä toisen kanssa. Perusoleminenkin on niin helppoa, ajattelen vaan koko ajan että voiko tällaista oikeasti olla!!

Kävin tossa viikko sitten neljän vuoden jälkeen ratsastamassa :) Kävin kaverin omalla hevosella ilman satulaa kokeilemassa että muistuuko mitään mieleen. Apuna oli kuitenkin ratsastusvyö, jossa roikku jalustimet jonka avulla saa pientä tukea ja turvaa. Homma alkoi sujua hyvin ja sain Oskun (hevosen nimi) laukkaamaankin mutta hänellä taisi olla liikaa kevättä rinnassa! Osku pikkasen innostu liikaa, päätti pukittaa ja heittää mut kaulan kautta alas. Siitä seuras päivystysreissu sairaalaan ja kipulääke ja lihasrelaksanttikuuri sekä kantoside muutaman päivän ajaksi. Oikeanpuolen hartia ja lapa jumittu niin pahasti että en pystynyt liikuttaa kättä ollenkaan mutta onneksi selvittiin suurimmaksi osaksi säikähdyksellä :) 

Tsemppii kaikille alkavaan viikkoon! :)

- Emmi

Uudet luistimet ja muuta jännää

Nyt jos taas pikkuhiljaa pääsis kirjottelee tännekin :) olin ihan täpinöissäni kun muutama päivä sit olin menossa treenaamaan salille ja matkalla eksyin Stadiumiin! Olin jo pidempään haaveillu uusista luistimista ja nyt ne sieltä tarttu mukaan!! Ostin elämäni ensimmäiset hokkarit koska mulla meni totaalisesti järki kaunoluistimien kärkiteriin ! :D olin aina turvallaan jäässä kun terä tökkäs jäähän mut onneks NOT ANYMORE! ;) mutta taisin ostaa ne vaan liian myöhään kun talvi tais mennä jo :s

Oltiin tossa eilen P:n kanssa (eli siis mun murun kanssa mutta en paljasta nimeä) kokkailemassa mun äidin luona ja oli kyllä loistavaa yhteisaikaa :) <3 kokattiin naudan ulkofileestä pippuripihviä, sen kanssa punaviinikastiketta ja uunikasviksia! Tollasesta ruoasta vaan muistaa sen että miks tykkää tehä ruokaa! Ja onneks on löytäny miehen joka tykkää kans häärätä keittiössä, eipähän tarvii ite aina olla tekemässä ruokaa, saan itekin välillä löhöillä sohvalla ;)

Siinä samalla selattiin mun tulevan työharjottelupaikan kuvia :) (en tiiä uskallanko laittaa linkkejä tähän esim niiden facen sivuista tai kotisivuista ilman lupaa ;o saa kertoo jos ne saa laittaa oon nimittäin vähä tyhmä tällasissa :) )  Päivät ne vaan vähenee ja ei ole enää kun se suunnilleen 4kk lähtöön! Ensimmäinen heinäkuun viikko menee mun parhaan kaverin Hennan<3 kanssa Roomassa, varattiin jo hotellihuonekin :) EI SITÄ VAAN MALTTAIS ENÄÄ OOTTAA!!

Lord Est - Jotain mukavaa

-Emmi

Flunssan viemänä

Tässä on nyt hetki mennyt etten ole kirjotellut. Oon ollu koulun ja töiden takia tosi kiireinen ja kaiken lisäks oon ollu tosi pahassa flunssassa viimesen viikon :(

Tosiaan viime viikko meni hermoromahduksen partaalla... Joudun koulun puolesta tekemään projektiopintoja ja olin mukana tiimissä joka järjesti Jyväskylän Paviljongissa Action Finland Event Festival nimisen tapahtuman. Kiirettä muute piisas !! Kaks 13h messupäivää, mutta tulihan sieltä Jukka Poika, Stig ja Tuomas Kauhanen nähtyä <3 Onhan ne yksityiskuvat niiden kans ihan jees ;)

Treenaaminen on vähän höllääntyny flunssan takia, en ole käynyt kun tankotanssissa joka on vähän kevyempää kun salilla käyminen :) Vieläkää ei tuloksia oikein näy mutta eiköhän hiljaa hyvä tule, ei saa lannistua.

Kirjoittelen enemmän kun tässä pääsen kärryille kouluhommien ja töiden suhteen! :) kiitos teille kun olette jaksaneet lukea mun blogii, sivun katsojaluku on hienossa nousussa jo tässä vaiheessa vaikka itse en ole vielä jakanutkaan kun muutaman kaverin kans tän sivun :)

- Emmi

Hyvä voittaa aina

AAAAAAAAA nyt mä en kestä tätä ilon ja onnellisuuden määrää !! mä en ymmärrä miten nin pienessä ajassa voi hetkeks unohtaa stressin ja kaiken sen mielipahan, koska tässä parin päivän ajan on tapahtunu paljon pieniä ilon aiheita jotka osasin yhdistää yhdeksi isoksi onnellisuudeksi. <3 kyllä se koulunkäyntikin rupee sujumaan kun siellä on onneks mahtavia koulukavereita jotka auttaa toisiaan hädän hetkellä :)

Pari päivää sitten kävin otattaa ripsienpidennykset pois, koska niistä tulee mulle näin talvella niistä vissii allerginen reaktio koska ne viikon jälkeen vaan tippuu :( siis se itse asia oli että oon siis tutustunu siihen laittajaan, ihanaan Sannaan ja hän sanoi että voi opettaa mulle geelikynsien tekemistä ja koristelua, samoin huoltamista (omistan siis omat välineet mutta en oo opetellu tekemään niitä vielä). Ja siinä samalla tuli ns. tavallisen ihmisen mallikuvaukset niin pääsen hänen kanssaan kuvattavaks!! Tiiän että en oo siis mallikunnossa mutta on kiva päästä ottamaan parempia kuvia :)) 

Sitten tää ilo vaan jatkuu :D oon siis aikasemmin harrastanu tankotanssia, mulla oli sellanen 10 kerran sarjakortti ja nyt päätin repästä ja ostaa sellasen uudestaan! :P en tajunnukaan miten paljon oon sitä harrastusta kaivannu ennen kun ostin sen sarjakortin :) JIHUUUUU

Rakkauselämäki kukoistaa entisestään. Mulla on ollu siis pitkään pelko puhua asioista toisen kanssa face to face, koska mun edelliset suhteet on aina loppunu puhelimen välityksellä toisen osapuolen alotteesta. Niin eilen päätin kun tämä ihana mies sanoi minulle kerran että "onneksi me tullaan tekemään kaikki asiat eri tavalla" niin ottaa puheeksi että missä vaiheessa me meidän jutussa oikein mennään. Se oli hankalaa koska tuntu että sydän hakkautuu runnasta läpi, jännitti ja pelotti samaan aikaan iha HITOSTI. Yllätyin vastauksesta kun sieltä tulikin että "eikös me voida sanoo tätä seurusteluks" hetken olin vaa hiljaa ja sit vaan annoin onnellisuuden vallata mut kokonaan. Tää on vaan niin mahtava tunne kun asiat rupee pikkuhiljaa loksahtelee paikalleen :') tällasta tunnetta oon kaivannu pitkään.

Tää iltaki menee mulla hömppäleffoja kattoessa ja terveellisen välipalan kanssa, yksinkertasesti nautin vaan tästä hyvästä olosta mikä mulla on! :) <3

- Emmi

Ei erityistä syytä kirjottaa

Ei mulla mitenkään varsinaista asiaa ole, mutta mulla on tässä aikaa niin kerronpa vaikka mun fiiliksistä :)

Vaikka koulun kanssa on menny jo jonkin aikaa hieman alamäkeä, tajusin et nyt kannattaa puhua siitä jollekin. Puhuin mun omalle tutorille ja myöskin tutoropettajalle. Oli helpottavaa puhua tilanteesta, jossa motivaatio on täysin nollissa. Sain kummaltakin hyviä neuvoja, kuinka lähetään nostamaan motivaatiota, jolla jaksaa jatkaa opiskelua. Parhain neuvoista oli ehkä "Et voi kehittyä, ellet joskus epäonnistu." Tajusin, että joskus täytyy antaa lupa itselleen epäonnistua ja käydä mukavuusalueen ulkopuolella. Asioilla on kuitenkin loppujen lopuks tapana järjestyä, tavalla tai toisella.

Oon myös huomannut, että opiskelumotivaation puute on myös vaikuttanut salimotivaation tippumiseen. Oon nyt muutaman kerran herkutellu ja seki aiheuttanu omatunnon kolkutusta vaikka tiiän että herkutkin kuuluvat terveelliseen ruokavalioon. Juhlin eilen mun hyvän ystävän Niinan synttäreitä ja tulihan sitä alkoholiakin nautittua. Oli hauska ilta, en sillä mutta nyt täytyy taas skarpata ruokavalion suhteen. Tällä menolla saan unohtaa kiinteytymisen..

Mutta alkoholista ja liikunnasta ihastumiseen. Oon pitkästä aikaa oikeesti ihastunut! <3 Jotenkin kun tällä kertaa on täysin oikeat tunteet pelissä, se jaksaa kannatella mua pinnalla. Oon löytäny sellasen ihmisen, joka on samalla aaltopituudella mun kanssa asioiden suhteen. Sellasen ihmisen kanssa on helppo ja ihana olla kun voi olla täysin oma itsensä ja et mä kelpaan tällasena kun olen. Tällasta tunnetta en siis oo kokenu pitkään aikaan. Tuntuu että nyt tiiän, miltä tuntuu olla oikeesti onnellinen <3 <3

-Emmi

Stressin viemänä

Jotenkin tää viimenen viikko on ollu mulle taas tosi rankka.. en tiiä mikä siinä vois olla yksittäisenä syynä mut tuntuu että kaikki asiat vaan menee päin puuta. Koulustakin tulee hirveesti hommia ja sain kuulla että en päässyt yhtä tenttiä läpi (joka tosiaan oli joulukuussa) ja nyt meen uusimaan sen maaliskuussa. Sit vieä yks esitelmä meni iha ketuilleen ja oikeesti ARGH mulla vaan räjähtää pää. :( tuntuu että kaikki pienetki asiat ärsyttää ihan sikana vaikka niissä ei ole mitään syytä ärsyttää.

Sit vissiin alitajuntaisesti stressaan tästä mun liikunnasta ja sen tuloksista. Vieläkään ei näy missään vaikka oon käyny sen 4 kertaa viikossa salilla. Ehkä oon vaan ajatellu että tuloksia tulis nopeemmin mutta pitää olla kärsivällisempi :) Oon jaksanu tehdä perusteellisesti jalkatreeniä sekä keskikropalle treeniä ja nyt oon myös käyny muutamalla ryhmäliikuntatunnillakin. Käyn siis SATS:lla ja oon käyny esim BodyBalance ja BodyCombat tunneilla. Balance on rauhallinen kestävyystunti, jossa harjotetaan syviä lihaksia. Syke ei nouse ja tempo on rauhallinen. Mut sehän ei kerro etteikö siinä hiki tulis :D COmbat on taas todella nopeatempoinen tunti, jossa lähestytään maksimisykkeitä nyrkkeilyn, potkunyrkkeilyn ja karaten kautta. Siitä jos mistä oon taas kärsiny lihaskivuista viimeset kolme päivää, mutta onneks se on hyvää kipua josta tietää että lihakset on tehny töitä :p

Mut uskon että tää tällanen on ohimenevää :) täytyy vaan jaksaa yrittää pitää positiivinen mieli päällä ja nähdä asioista se hyvä puoli. Muutenhan tässä voi missata jotain hienoo jos koko ajan vaan ärsyttää.

Tässä kuvaa tän päivän salitreeneistä :)

Hyvää alkanutta viikkoo JUST sulle! <3

-Emmi

Treenikaverista iloa treeneihin!

Viime viikolla jaksoin käydä neljä kertaa salilla tekemässä rääkkitreenit mun ihanan luokkalaisen Riikan <3 kanssa ! Viikosta jäi ihan älyttömän hyvä fiilis, koska siitä jäi tietynlainen rytmi päälle että on kiva mennä salille treenaamaan ja nyt alkaa olemaan myös niin että on vaikee olla menemättä sinne ! :)

Riikasta on ollu älyttömän paljon apua sen suhteen että salille on tullu mentyä. Me tsempataan toisiamme ja sarjojen viimeisillä kerroilla karjutaan toisillemme että "MENEE MENEE SE MUUTAMA TOISTO VIELÄ!!" Toivottavasti salilla meitä ei katota kun hulluja :DD Mutta tässä on ollu hyvä lähtölaukaus muutosprosessiin ja tästä on hyvä jatkaa ;)

Innostuin myös lainaamaan koulun kirjastosta Liikuntaravitsemus kirjan. Siinä on älyttömän paljon hyvää ja mielenkiintoista tietoa ravintoaineista ja niiden tarpeellisuudesta, sekä treenaamisen vaikutuksista ! Jos on vaan mahdollisuus saada kirja käsiinsä niin suosittelen lämpimästi lukemaan ! :)

- Emmi

Ensimmäisiä fiiliksiä

Tässä on nyt viikko vierähtäny ja elimistö vielä on tottumassa uudenlaiseen ruokavalioon. Tarkotuksena on siis vähentää hiilihydraattien syömistä, esim. korvaan suurimman osan perunasta/pastasta/riisistä muun muassa kasviksilla. Oon myös lisännyt reippaasti proteiinien syömistä sekä yritän juoda 2 litraa vettä päivässä. Musta tuntuu että mun kroppa vaan TURPOO entisestään :D mutta ehkä tää tästä viikon tai parin sisään rupee tasottumaan.

Jotta lihasmassan kasvu ja kropan kiinteytys  toteutuis varmemmin, oon lisänny myös liikunnan määrää. Käyn perus salin lisäks lenkillä. oon myös korvannut hissin esim portailla (ei unohdeta hyötyliikunnan merkitystä ;) )

Voisin kertoo hieman taustaa musta ja että millaisesta tilanteesta lähetään muutosta tekemään :) Eli siis mulla on pitkä urheilutausta (yleisurheilu, nyrkkeily ja kuntosali). Mutta sen jälkeen kun loukkasin itteni nyrkkeilyssä, odotettu urheilukielto olikin tavallista pidempi ja siitä lähtien mun motivaatio on ollu aikalailla hukassa. Toivon todella että nyt onnistuisin siinä, mistä oon aina haaveillu! Päivitän blogiin kuvia itestäni matkan varrelta.

Lähtöpaino: 75kg

Pituus: 175cm

Rasvaprosentti: 33% (tämä on selvästi enemmän mitä suositus olisi)

Kehon ikä: 45 (suositushan olisi oma ikä tai maksimissaa vähän päälle)

Sisäelimien ympärillä oleva rasva: 3% (tää oli mulla tosi hyvä, koska suositus on 1-12% välillä jos muistan oikein)

Kävin siis ihan vähän aikaa sitten kehonkoostumus mittauksessa, josta katsoin tulokset :)

Oon käyny nyt salilla tekemässä lihaskuntoo. Löysin netistä iha älyttömän hyvät treenit jaloille ja keskivartalolle. Voin sanoo että ei ole hetkeen ollu lihakset niin KIPEENÄ !! :D mutta sehän kertoo vaan että lihaksilla on tehty töitä ja tuloksia rupee pikkuhiljaa syntymään :)

-Emmi

Elämälle uusi suunta nimittäin ylöspäin!

Näitä tän tyylisiä blogeja varmaan tuli vuoden vaihtumisen jälkeen satoja uusia, mutta nyt on oikeesti mulla aika alottaa elämään uudestaan, aivan uudella tavalla. Liian pitkään kestänyt säätämissuhde (ei sitä nyt suhteekskaa voi edes sanoo...) yhen jätkän kans on nyt viimeinkin ohi, päätin että en aio pitää mitään yhteyttä siihen, poistin sen kaikki yhteystiedot kaikkialta. Päätin myös alottaa lihasmassan kasvattamisen ja kiinteytyksen. Oon haaveillu siitä todella kauan että alottaisin sen, mutta aina se on vaa jääny. Nyt mulla on erilainen asenne kaiken suhteen, koska mua motivoi ennen kaikkea se, että lähen ens kesänä kolmeksi kuukaudeksi Italian Toscanaan työharjotteluun! :) <3 En ole koskaan aikasemmin edes uskaltanut ajatella koko asiaa et lähtisin ulkomaille sitä tekemään, mutta nyt kun pääsin Jyväskylän ammattikorkeeseen lukemaan palvelujen tuottamista ja johtamista (eli musta tulee siis restonomi jihuuuu) päätin että nyt muuten repäsen! Ja kyllä muute tuntu hyvältä saada yli kuukauden kestäneen s-postien vaihtelun jälkeen uudenvuoden päivänä varmistus siihen, että se paikka on mun! Paperit vaan allekirjotettavaks! Joko saa  pakata?

Viime vuos oli mulla suurimmaks osaks todella rankka, koska oli paljon asioita joiden suhteen piti tehä isoja päätöksiä. Enkä missään vaiheessa tiennyt, mitä tulee tapahtumaan. Nyt oon vaan niin ONNELLINEN siitä, että vihdoin oon tajunnu sen, miten ihania asioita mun elämässä onkaan! <3 mulla on paljon ihania ja tärkeitä ystäviä. Amkin kautta oon saanu niitä vaan lisää ja aaaaaa että mua vaan hymyilyttää :) Tän lisäks viime syksynä pääsin kouluun jonne oon vaan aina haaveillu pääseväni, mulla on töitä ja täydellinen työharjottelupaikka! 

Eli siis tää blogi kertoo mun muuttuneesta elämästä ja sen kehittymisestä :) tää sama blogi jatkuu sillon Italian reissunkin ajan joten pääsette seuraamaan mun elämää sieltä. 

"Kaikki muuttu jos jaksaa uskoo."

- Emmi