Kaks viikkoo menny nopeemmin kun osasin odottaa. Oon kokenu kaikkea kivaa jo tässä vaheessa: käyny shoppailemassa, käyny ulkokylpylässä missä on kalkkikivipojat ja tietysti uudet työjutut. Tottakai vie enemmän aikaa puhua ja ymmärtää asiat englanniks kun en oikein sitä hyvinkää osaa. Tuntuu että voisin nukkua kellon ympäri jatkuvasti. Ehkä se on myös tämä helle mikä uuvuttaa, sillä tällä hetkellä täällä on ollu koko viikon yli 30 astetta ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ! Ei sillä ettenkö tykkäis muttavälillä on vaan haastava tehdä töitä kun on niin tuskallisen kuuma.... :(
On ilonen siitä, että oon saanu näin älyttömän mahdollisuuden päästä tänne mutta kyllä sitä kaipaa Suomen turvallista kotiympäristöö, kaikkia kavereita ja tuttuja asioita. Jotenki täällä oon tajunnu miten tärkeitä ne pienetki asiat on Suomessa merkittäviä vaikka ne sillon ei ehkä tuntunukaa oikeestaa miltään.
Oon osannu ottaa sen asenteen että selviän tästä kyllä, mutta jotenki vielä pelottaa se että meneekö nää loput 12 viikkoo yhtä nopeesti kun nää ensimmäiset kaks viikkoo...? Ja jotenki pelottaa se että entä jos rupeen tuntee oloni yksinäiseks täällä? Koska en tiiä mitään kauheempaa asiaa kun yksinäisyys...
Mutta lisävoimaa tähän antaa tatuointi jonka kävin ottamassa eilen ! <3 tää raamatun pätkä on mulle merkityksellinen siksi, koska joskus sillon rippikoulussa meille jaettiin raamatun pätkiä jotka luettiin iltahartaudessa ja tää osu mulle. Siitä lähtien oon uskaltanu luottaa että selviän isommistaki elämän haasteita, ne kasvattaa vaan omaa luonnetta ! Teksti on käännetty italiaks muistuttamaan tätä reissua koska tää on tähän mennessä uskaliainta mitä oon elämässäni tehny (toinen on taas tää tatuointi :D) ja se menee suomeks näin "Hän antaa enkeleilleen käskyn suojella sinua, minne ikinä menetkin." PS 91:11
-Emmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti