Ei mulla muuta, mutta...

Ihan oikeesti.... miten kaikki asiat, mitä oikeesti voi tapahtua, tapahtuu samana päivänä. Hotskan keittiössä tiskikone temppuili, jääpalakone ei toiminu, mulla särki päätä, Robertallakin särki päätä, mulla pänni ihan kaikki ja siis kaikki oli vaan yhtä sekametelisoppaa !! Ei hemmetti tällasia päiviä enää kiitos !

Ja sit huono mieli jäi siitä, kun mulle sanotaan vähä siihen sävyyn että "kyllähän sun nyt pitäis jo osata" kun en osaa vastata sähköposteihin. En oo sitä päässy kertaakaan tekemään, pari kertaa kattonu vierestä kun työkaverit tekee. En mä halua tehä mitään sellasta mistä en oo täysin varma teenkö sitä oikein. Oon ollu suunnilleen kuukauden päivät täällä töissä..

Ehkä nyt kunnon yöunet ja seuraavan päivän aamulenkki tekee kaikesta helpompaa :)

-Emmi

Yks sana: ÄITI

Pakko kertoa tästä valtavasta mielen huojennuksesta ! Oon vähä pelänny sitä miten pitkään täällä. Kuitenkin ensimmäinen matka yhtään mihinkään kauemmas ja suoraan 3kk poissa. Täytyy myös se ymmärtää. Nyt oon saanu pari viikkoa käsitellä sitä että oon täällä ja en tajuakaa miten äkkiä oonki jo kotona. Okei ei se vielä ole tuntunu siltä kun oon miettiny ja pohtinu asiaa. Nyt täytyy vaan nauttia ja antaa mennä täysillä, tällasta tilaisuutta ei varmana ihan heti vastaan tule,

Mutta nyt kun puhuin äidin kanssa puhelimessa tajusin sen että miten älyttömän hieno kokemus tää on mulle. Harvoin pääsee näin nuorena lähtemään ulkomaille toteuttamaan unelmiaan ja olla siellä pidemmän aikaa. Oon tehny tän eteen ihan hitosti töitä että oon päässy lähtee tänne. Niin nyt oikeesti mulla on mhadollisuus toteuttaa itteeni työn ohessa ja ennen kaikkea laajentamaan työkokemusta. Ehkä se pelko purkautuu helpoiten silloin kun on väsyny ja miettii kaikkia asioita liikaa. Mulla on mahdollisuus melkein mihin vaan, kuhan uskallan vaan antaa luottamukseni siihen että kaikki menee hyvin. Ja että kaikki on kunnossa kun oon kotiin, niin että mikään ei olis muuttunukaan. Tää on sentään vaan 3kk eikä koko loppuelämän kestävä juttu :)

Nyt mulla on mahdollisuus nauttia siitä että mulla on kaikki asiat vihdoin hyvin myös täällä Toscanassa. Kiitos myös teille kaikille kavereille jotka ootte jaksanu tsempata mua kun oon ollu allapäin. Mutta nyt viimesen niitin tälle huojentuneelle ololle anto äiti <3 on ne äidit vaan ihmeellisiä kun ne saa sut uskomaan itseesi ja siihen että pystyy mihin vaan ! :)

-Emmi

Elossa ollaan 14 päivää myöhemmin !

Kaks viikkoo menny nopeemmin kun osasin odottaa. Oon kokenu kaikkea kivaa jo tässä vaheessa: käyny shoppailemassa, käyny ulkokylpylässä missä on kalkkikivipojat ja tietysti uudet työjutut. Tottakai vie enemmän aikaa puhua ja ymmärtää asiat englanniks kun en oikein sitä hyvinkää osaa. Tuntuu että voisin nukkua kellon ympäri jatkuvasti. Ehkä se on myös tämä helle mikä uuvuttaa, sillä tällä hetkellä täällä on ollu koko viikon yli 30 astetta ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ! Ei sillä ettenkö tykkäis muttavälillä on vaan haastava tehdä töitä kun on niin tuskallisen kuuma.... :(

On ilonen siitä, että oon saanu näin älyttömän mahdollisuuden päästä tänne mutta kyllä sitä kaipaa Suomen turvallista kotiympäristöö, kaikkia kavereita ja tuttuja asioita. Jotenki täällä oon tajunnu miten tärkeitä ne pienetki asiat on Suomessa merkittäviä vaikka ne sillon ei ehkä tuntunukaa oikeestaa miltään.
Oon osannu ottaa sen asenteen että selviän tästä kyllä, mutta jotenki vielä pelottaa se että meneekö nää loput 12 viikkoo yhtä nopeesti kun nää ensimmäiset kaks viikkoo...? Ja jotenki pelottaa se että entä jos rupeen tuntee oloni yksinäiseks täällä? Koska en tiiä mitään kauheempaa asiaa kun yksinäisyys...

Mutta lisävoimaa tähän antaa tatuointi jonka kävin ottamassa eilen ! <3 tää raamatun pätkä on mulle merkityksellinen siksi, koska joskus sillon rippikoulussa meille jaettiin raamatun pätkiä jotka luettiin iltahartaudessa ja tää osu mulle. Siitä lähtien oon uskaltanu luottaa että selviän isommistaki elämän haasteita, ne kasvattaa vaan omaa luonnetta ! Teksti on käännetty italiaks muistuttamaan tätä reissua koska tää on tähän mennessä uskaliainta mitä oon elämässäni tehny (toinen on taas tää tatuointi :D) ja se menee suomeks näin "Hän antaa enkeleilleen käskyn suojella sinua, minne ikinä menetkin." PS 91:11

-Emmi

Arrividerci Suomi ja sillee !

Noniin nyt kun on saanu työharjoittelu paikkaanki netin niin pääsee vähän päivittelemään :) eli siis lähdin Italiaan viime tortsaina, olin Peetun kanssa Roomassa neljä päivää. Eilen tulin tänne Toscanaan.

Rooman reissu oli ihana <3 kaikki se kulttuuri ja nähtävyydet, lämpimät kelit sekä hyvä ruoka ja viini. Mutta ennen kaikkea sai nähdä oman rakkaan kuukauden eron jälkeen. Miten ihanaa oli nähdä rakas lentokentällä vastassa vaikka hämäs että on hotellilla !! Sydän hakkas iha sikana ja tärisin hullusti.. :')) <3 Käytiin kauheen monessa paikassa ja suurimmaks osaks liikuttiin kävellen. Sillo näki ja koki paljon enemmän ! Kuvia laitan kännykän kautta tänne sit :) Facestakin löytyy kaikki kuvat !!

Nyt kun saapu tänne Toscanaan, jotenkin tajusin sen nyt että miten paljon energiaa vie ajatella kaikki asiat englanniks ja kaikki se toiminta ja palvelu tehdään englanniks. Ei muuten mitään, mutta mun englanti on oikeesti surkeeta ja se pistää vähän ahistamaan. Muutenkin on jotenki ahistava olla, toivon että tää vaihe menis ohi ja kaikki rupeis sujumaan. Koska muuten tulee elämäni pisimmät 3kk... :/ synttäreiden jälkeen sit takas kotiin..huhhuh kun se tuntuu niin kaukaiselta.....

Täällä on kuitenkin ihanat ihmiset jotka ymmärtää sen että työskentely eri kielellä on hankalaa ennenkun tottuu puhumaan muulla kuin omalla äidinkielellään. Joutuuhan nää selittämään mulle kaiken enkuks ! Se helpottaa oloa että on mukavat ihmiset. En vaan uskalla mennä kertomaan että mua ahistaa tai jotain, pitävät varmaan outona or something..

Mutta täällä ollaan ja lisää tekstiä tulee ajan mittaan !

Arrividerci ! <3

-Emmi